Nro. 9 uusinnalla.
Helppo ja miellyttävä.
tiistai 29. maaliskuuta 2011
lauantai 26. maaliskuuta 2011
kahvipöytäkeskustelua
Kuuntelin tänään kauhuissani keskustelua, jossa aiheena oli Jyväskyläläisen opiskelijatytön huoraamisesta kertova blogi. Vain yksi kahvipöytäkeskusteluun osallistuneista oli lukenut blogia. Hän kertoi muille paikalla olleille, kuinka tyttö pitää kirjaa asiakkaistaan ja puolustelee valintaansa, vaikka todelliset huoraamisen syyt ovat ahneus ja laiskuus. Keskustelussa ruodittiin lisäksi myös tytön mahdolliset lapsuudentraumat, huono itsetunto, hyväksynnän hakeminen ja helpon elämän tavoittelu. Mielestäni ihan hyviä aiheita pohdittavaksi tälle huoraavalle tytölle.
Keskustelun sävy oli selvästi tuomitseva. Aihe herätti keskustelijoissa lähinnä negatiivisia tunteita. Yksi keskustelijoista suhtautui asiaan kuitenkin huomattavasti lievemmin, ja kommentoi voivansa itsekkin kuvitella kokeilevansa huoraamista, jos aika ja paikka olisi otollinen. Tämä oli se kohta, jossa järkytyin. Mieleni teki nousta pöydästä ja mennä "saarnaamaan" tytölle alaan liittyvistä vaaroista ja riskeistä. Tyttö on minulle lähes tuntematon, mutta hänen (luultavasti leikillään) heitetty kommenttinsa sain aikaan minussa vahvan reaktion. Ymmärrän nyt paremmin kommentoijien "huolen" tuntemattomasta naapurintytöstä, joka kokeilee huoraamista. Mietin kuinka vahvasti suhtautuisin, jos tämä kommentin heittänyt tyttö olisi ollut minulle läheinen ihminen.
Miksi uskon, että vain minä pärjään ja pystyn? Miksei muillakin olisi ihan samanlaiset edellytykset? Miksi samat varat ja riskit eivät koske minua? Kahvipöytäkeskustelua vai kaksinaismoralismia?
perjantai 25. maaliskuuta 2011
Nro. 20
Ystävällinen, mutta aavistuksen vastenmielisen näköinen n. 40-vuotias mies.
Mies hikoili voimakkaasti. Hikipisaroiden tipahdellessa kasvoilleni yritin hienovaraisesti ehdottaa, josko hän haluaisi kokeilla takaapäin... Vain lähetyssaarnaaja kelpasi.
Taidan pitää pienen paussin, ainakin uusien asiakkaiden osalta.
torstai 24. maaliskuuta 2011
"--olet meille muille se huora."
Otsikon pätkäisty sitaatti on erään Anonyymin kommentista. Olen miettinyt tuota lausahdusta paljon. Ensin kommentti sain aikaan minussa ikävän vatsatunteen, mutta hetken asiaa sulateltuani ymmärsin, ettei se voi pitää paikkaansa. Olen lähes kolmekymppinen. Enää en anna pelkästään muiden ihmisten määritellä minua. Tiedän kuka olen, ja olen matkalla itseni hyväksymiseen.
Huora en ole kaikille. Huora olen niille, jotka kanssani eivät asioi muissa merkeissä. Opinnoissani olen opiskelija. Töissä olen kassaneiti. Harrastuksessani olen valmentaja. Kotona olen isän tyttö. Ystäväpiirissäni luottettava ystävä. Lähimmäisilleni olen jotain korvaamatonta. Tuntemattomille näyttäydyn tavallisena naapurintyttönä. Asiakkailleni olen huora. "Näyttelen" jatkuvasti montaa eri roolia, joskus jopa limittäin. En ole mitään edellä mainituista, olen niitä kaikkia. Ja paljon muutakin :)
Toinen mielenkiintoinen erään Anonyymin lähettämä kommentti, jota olen hieman pohdiskellut liittyi tulevaisuuteeni:
"Luulen, että haluat jossain vaiheessa taas "normaaliin" parisuhteeseen. Ehkä jossain vaiheessa perhettä tms "normaalia"? Miten olet ajatellut oletetun tulevan miehesi suhtautuvan huoraamiseen? Varmaankaan et kerro asiasta, valehteletko kumppanien määrästä tai tästä huora-ajastasi? Jos näin on, niin mielestäni se ei ole reilu tai rehellinen startti parisuhteelle luottamusta ja avoimuutta ajatellen.
Kysyn siksi, kun ne "normaalit" miehet jotka eivät välitä naisen kumppanitaustasta tai etenkään huorasellaisesta ovat pieni vähemmistö."
Suoraan sanottuna Anonyymin esiin nostamat asiat eivät ole edes käyneet mielessäni. Asiat ovat ehkä olleet minulle itsestään selviä. Tottakai, halua vielä jossain vaiheessa parisuhteeseen, mutta en ehkä siihen "normaaliin" malliin (=avioliitto > lapset > avioero). Mielestäni on ehkä vähän outo ajatus, että minun pitäisi kertoa tulevalle kumppanille kaikki menneisyydestäni. Huoraaminen ei ehkä ole se asia jonka salaan (tai jätän kertomatta), mutta nyt kun asiaa ajattelen niin luultavasti asiaa kuitenkin kaunistelisin. Vaikkakaan kaunistelulle tuskin olisikaan tarvetta. En nimittäin koskaan usko rakastuvani sellaiseen henkilöön, jolle toisen ihmisen menneisyys olisi kovinkaan merkityksellinen. Olen itse suvaitsevainen ja avarakatseinen, oletan tätä myös kumppaniltani. Huoraaminen ei edes mielestäni ole se "synneistä" pahin, ei edes rikos.
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Nro. 19
Ihan mukavan oloinen n. 45-vuotias mies.
Ensimmäistä kertaa minusta tuntui, ettei mies ollut kovin tyytyväinen. Mielestäni kaikki meni nappiin, ja peruskaavaa noudattaen. Kuitenkin mies oli tunnin session jälkeen lähtiessään vähän nyrpeän näköinen. En kehdannut kysyä syytä. Jäi jotenkin huono maku koko jutusta.
tiistai 22. maaliskuuta 2011
motiivit
Kaikkihan alkoi kokeilusta, päähänpistosta. Harkitsemisen jälkeen asiat etenivät yllättävän nopeasti. En tiennyt mitä odottaa. Minulla ei ollut selkeää kuvaa, siitä mitä tulee, tai voi tulla tapahtumaan. Minulla ei silloin ollut itseni myymiselle mitään selkeää syytä. Ei ole vieläkään.
Raha. En tarvitse rahaa. Raha on mukavaa, mutta en tarvitse sitä. Elätän itseni, ainakin vielä toistaiseksi, kahdella "normaalilla" työllä, kassalla ja opintoihini liittyvällä työllä. Kaikki huoraamisella ansaitsemani rahat ovat edelleen käyttämättä. Enkä ole suunnitellut mitä niillä teen. Ehkä matkustan, tai shoppailen. Ehkä vietän kesäloman, tai laitan säästöön.
Jännitys tai seikkailu, niitä tarvitsen. Mutta en koe saavani niitä huoraamisesta. Huoraaminen on jännittävää, mutta ei kutkuttavalla tavalla, vaan pelottavalla tavalla. Huoraaminen ei ole seikkailu, vaan tylsähköksi osoittautunut uudenlainen matka.
Kokeilunhalu ja itsensä haastaminen. Nämä ovat ehkä niitä isoimpia motivaattoreitani. Halusin kokeilla pystyisinkö tähän. Voisinko tehdä jotain, jonka suurin osa lähipiiristäni tuomitsisi. Pystyisinkö voittamaan omat pelot ja ahdistukset. Nyt tiedän, että pystyn. Kaikki oli itseasiassa liian helppoa. Vaikka hetkittäin olenkin pelännyt tämän vaikuttavan minuun, olen edelleen se sama tyttö, kuka muutama kuukausi sitten aloitti tämän typerän kokeilun. Kuulostaa omaankin korvaan todella pahalta, mutta itseasiassa olen kokemusta rikkaampi. Tiedän, tai oikeastaa tunnen tämän olevan jollain tapaa väärin, mutta en tiedä miksi. Yksikää syy ei ole vielä ollut tarpeeksi vahva, tai hyvin perusteltu. Pelkkä tunne ei riitä.
Teen tätä omasta tahdostani. Teen tätä, koska voin. Teen tätä siihen asti, kunnes haluan lopettaa.
maanantai 21. maaliskuuta 2011
Nro. 18
Nro. 11 tuli uudelleen.
Kumpa saisinkin kerättyä hyvän vakkaripiirin. Paljon miellyttävämpää, kun tiesi mitä on tulossa.
Kumpa saisinkin kerättyä hyvän vakkaripiirin. Paljon miellyttävämpää, kun tiesi mitä on tulossa.
lauantai 19. maaliskuuta 2011
heart
Keskusteluun osallistuneet pojat ottivat minuun yhteyttä sähköpostitse ja pyysivät erittäin asiallisesti, josko voisin poistaa keskustelusta heidän nimimerkkinsä, tai jopa koko keskustelun. Heidän toivettaan kunnioittaen keskustelu on nyt poistettu blogistani :)
pelot
Olen kai aika herkkä ihminen, pelkään usein täysin irrationaalisista syistä. Möröt, kummitukset, hammaslääkärit ja humalaiset saavat mielikuvitukseni laukkaamaan. Joskus on jopa lievää paniikkiakin ollut havaittavissa.
Uuteen "työhöni" liittyvät pelot ovat kohdistuneet lähinnä paljastumiseen, sekä häirikköihin. Paljastuminen on alkanut pelottamaan yhä enemmän. En olisi blogiani aloittaessani uskonut, että blogini kiinnostaisi montakaan lukijaa. Ja varsinkaan en olisi uskonut, että kukaan blogini lukijoista kiinnostuisi niin paljon, että haluaisi hankkia tietoonsa henkilöllisyyteni. En ole aiemmin ollut tietoinen "alan keskeisimmistä sivustoista", joilla ilmeisesti ruoditaan seksipalveluiden tarjoajia. Tämä kaikki aiheuttaa minulle suunnatonta ahdistusta. En missään nimessä haluaisi, että liian utelias blogiini eksynyt Anonyymi ottaisi tehtäväkseen kaivaa tietoonsa henkilöllisyyteni..
Olen kuitenkin nyttemmin saanut vielä lisää pelon aiheita. Olen viestitellyt erään blogiini kommentoineen henkilön kanssa (terkkui ;D), ja hän on kertonut omiin kokemuksiinsa perustuen mahdollisista (todellisista) tähän alaan liittyvistä vaaroista. Hän on kertonut vaaroista, jotka liittyvät sekä psyykkiseen, että henkiseen hyvinvointiini.
Psyykkisen puolen olen helposti voinut sivuuttaa, koska en usko tämän kokeiluni aiheuttavan minulle kummempia tuskastuksia. Korkeintaan tulen jossakin vaiheessa kärsimään lievästä morkkiksesta, jonka syytä en edes tässä vaiheessa osaa järkeillä. Aika näyttää..
Fyysinen puoli taas on alkanut huolettamaan minua yhä enemmän. Uusi tuttavani on saanut minut pelkäämään mahdollista väkivallan kohtaamista. Sitä, että tulevaisuudessa kohtaan asiakkaan, kuka tekee minulla jotain pahaa. Pahoinpitelee ja ryöstää. Pelkään kipua. Pelkään vihaa ja raivoa. Pelkään myös todellista pelkoa. En haluaisi koskaan tilanteeseen, jossa joudun pelkäämän toisen ihmisen haluavan minulle pahaa. Olen ehkä elänyt pumpulissa, kun en ole vielä joutunut tätä kokemaan, mutta haluan edelleenkin elää siellä pumpulin pehmeydessä. Olen ehkä naiivi ja kokematon, mutta tälläisenä haluan toistaiseksi pysyä.
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Nro. 17
Ehkä miellyttävimmän näköinen asiakas. Noin 3-kymppinen nuorimies.
Mutta, jotta Anonyymeille riittäisi kummasteltavaa niin tässäkin miehessä oli jotain outoa. Tunnin sessiossa mies ei lauennut kertaakaan. Hän poistui luotani housut edelleen pullottaen. Kertoi syyksi jännittämisen. Jäin miettimään, voisiko esim. Viagran ottaminen vaikuttaa näin...
torstai 17. maaliskuuta 2011
Nro. 16
Hauska ja komea n. 40-vuotias herrasmies. 30 min.
Olimme sopineet, että olen aktin ajan saappaat jalassa. Ei mitkään sievät korkosaappaat, vaan kumisaappaat. Mustat nokiat onkin itseasiassa aika kuumat.
Mies tuli mukavan nopeasti.
Olimme sopineet, että olen aktin ajan saappaat jalassa. Ei mitkään sievät korkosaappaat, vaan kumisaappaat. Mustat nokiat onkin itseasiassa aika kuumat.
Mies tuli mukavan nopeasti.
keskiviikko 16. maaliskuuta 2011
Nro. 15
Jännä miten 5-kymppinen, komea ja charmantti herrasmies onkin todellisuudessa lähemmäksi 6-kymppinen, huonohampainen ja hieltä haiseva duunari.
Osasin kerrankin kieltäytyä suutelemisesta.
Olimme sopineen tunnista (jonka hän myös maksoi), onneksi hän kuitenkin kiskaisi kalsarit jalkaan jo ensimmäisen tulemisen jälkeen.
tiistai 15. maaliskuuta 2011
epävarmuus
Olen reipas ja hyvän itsetunnon omaava nuori nainen. Ainakin toisinaan.
Usein tunnen itseni kuitenkin hölmöksi ja kypsymättömäksi. Epävarmaksi ja pelokkaaksi. Joskus en pidä itsessäni mistään. Pelistä katsoo peikko ja suusta tulee pelkkiä sammakoita. Ymmärrän toki, että epävarmuus on sallittua ja kuuluu sekavaan elämäntilanteeseeni, mutta joinakin päivinä se on ylitsepääsemätöntä. Niinä päivinä en halua ottaa asiakkaita. Niinä päivinä kaikki pienetkin vastoinkäymiset saavat kohtuuttomat mittasuhteet. Niinä päivinä en jaksaisi tsempata, jos saisin negatiivista palautetta liittyen persoonaani, tai ulkonäkööni.
Vaikka tiedän olevani ihan kivan näköinen, hauskaa seuraa ja monessa jutussa taitava, epävarmuus vie joskus voiton. Olenkin pelännyt, milloin uusi asiakas ei koe minua miellyttäväksi. Milloin asiakas haluaa "kääntyä ovelta". Milloin asiakas tylyttää minua. Milloin asiakas on tyytymätön. Vaikka tähän mennessä asiakkaat ovat olleet enemmän kuin tyytyväisiä minuun ja tarjoamaani palveluun, olen aina uuden asiakkaan kanssa huolissani myös siitä, mitä hän on mieltä minusta. Ulkonäöstäni, taidoistani ja persoonastani (vaikka siitä nyt kummoista kuvaa voi tunnin tapaamisessa saada). Annan oman vartaloni täysin asiakkaan arvosteltavaksi. Asiakas saa riisua minut, tutkailla ja katsella. Koskettaa ja arvioida. Toisaalta upea ja kihelmöivä tunne, toisaalta pelottava ja ahdistava.
Onneksi osaan nykyään tunnistaa nämä päivät, näitä päiviä tulee kokoajan harvemmin, ja ne kestää vain päivän.. tai kaksi.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
historiastani
Oletan seksihistoriani olevan hyvinkin tavallinen. Ei kummoisia kokeiluja, eikä myöskään erityisen monia kumppaneita.
Aloitin seksin harrastamisen kuitenkin suhteellisen ajoissa, yläasteikäisenä. En muista sen erityisemmin millaista seksi tuolloin oli. Olin luultavasti liian nuorikin. Lukioaikana, varsinkin kun täytin 18-vuotta ja muutin pois vanhempieni luota, aloin tosissani kokeilemaan miehiä. Muistan, että minulla oli useita vakituisia seksikumppaneita samaan aikaan, ja kuitenkin etsin samalla baareista ns. yhdenillanjuttuja. Muistan tuolloin kirjanneeni kalenteriin kaikkien miesten tiedot; kuka? mistä? millainen? jne.. Olisi mukava löytää kalenteri ja katsoa, millaisia asioita silloin arvostin :) Aloin kuitenkin pian seurustelemaan vakavasti, ja mieskokeilut jäi. Seurustelin lähes 10-vuotta saman pojan kanssa, tuona aikana minulla ei ollut muita miehiä.
Kun reilu puolivuotta sitten erosin, aloin jälleen kokeilemaan miehiä. Nyt en kuitenkaan raahannut heitä baarista, vaan tutustuin heihin netissä, opinnoissani ja harrastuksessani. Nettiin laitoin ihan treffi-ilmoituksen, jonka kautta tapasin suurimman osan kokeilemistani miehistä. Myös muutamaa työkaveria on tullut kokeiltua. Sinkuksi jääminen avasi jälleen silmäni kaikille niille ihanille miehille ja pojille, jotka ympärilläni olivat pyörineet, parisuhteesta huolimatta. Vähän harmittaa, kun en ole muistanut nytkin kirjata alas kaikkia kokeilemani miehiä. Mutta siis, vaikka nyt sinkkuilun myötä kokeilemani miesten lukumäärä on noussut, koen edelleen olevani kokematon. Kokematon, koska en ole kokeillut mitään kovin erikoista. Edellinen asiakkaani oli villeintä ja erikoisinta. Toisaalta en varsinaisesti tällä hetkellä kaipaa kovinkaan erikoisia kokemuksia, koko huoraamiseni on jo tarpeeksi erikoista toimintaa minulle.
Tavallisen seksin harrastamisesta en varsinaisesti koe olleen mitään hyötyä uudessa ammatissani. Miehiä on niin helppo miellyttää. Ainoa hyöty on ehkä se, että olen tottunut olemaan erilaisten miesten kanssa, tuntemattomien, vanhempien ja ei-niin-miellyttävän näköisten.
Nro. 14
Oikein fiksu ja siisti n. 50-vuotias bisnesmies.
Helppoa ja miellyttävää. Jännitys alkaa tuntuvasti helpottamaan.
Helppoa ja miellyttävää. Jännitys alkaa tuntuvasti helpottamaan.
lauantai 12. maaliskuuta 2011
narttuna
Mies otti minuun yhteyttä sähköpostitse. Hän esitti suoraan hieman erikoisemmat toiveensa. Hänellä oli toiveissa toteuttaa fantasia, jota ei ollut vaimoltaan uskaltanut pyytää. Pidin miehen suorasta tyylistä kertoa toiveistaan, sekä siitä mitä hän minulta odotti. Mies halusi pitää minua narttunaan.
Mies oli kaavaillut mahdollisen tapaamisemme kulun jo tarkasti mielessään. Pyysin häntä kertomaan suunnitelmistaan mahdollisimman tarkkaan, jotta voisin päättää uskaltaisinko lähteä kokeilemaan minulle täysin vierasta asiaa. Lukiessani hänen suunnitemistaan huomasin todellakin kiihottuvani ja päätin uskaltautua uuteen leikkiin mukaan. Miehen toiveissa oli, että kohdatessamme emme enää juttelisi, tai neuvottelisi tapahtuvasta. Menisimme suoraan asiaan, ja pelaisimme leikin alusta loppuun suunnitellun mukaan. Mies ei halunnut, että pilaisimme kutkuttavaa jännitystä enää jutustelulla.
Mies toivoi, että ottaisin hänet vastaan pukeutuneena pitkiin mustiin korollisiin saappaisiin ja stringeihin. Noudin miehen kadun varresta pukeutuneena hänen toiveidensa mukaan. Ainoastaa pitkähkö villakangastakki paljaan vartalon peittona. Tapaaminen oli erittäin jännittävä. Kun tulimme asuntooni niin minun oli todella vaikea riisua takki, ja paljastaa itseni vieraan miehen tarkaksteltavaksi. Onneksi mies oli hyvin itsevarma ja komensi minua tiukkaan sävyyn riisumaan takkini. Tein toki kuten mies pyysi, ja sain häneltä kehuja vartalostani sekä pukeutumisestani (vai pitäisikö sanoa, että pukeutumatta jättämisestäni). Mies oli kertonut haluavasa laittaa minulle kaulapannan, tätä vierastin eniten. Päätin kuitenkin suostua. Mies pyöräytty minut kovakouraisesti selin itseensä, ja laittoi laukustaan kaivamansa pannan kaulaani. Miehellä oli mukanaan myös pantaan sopiva hihna, josta hän ei ollut maininnut etukäteen. Meinasin kieltää miestä kytkemästä hihnaa pantaan, mutta en saanut sanottua mitään. Mies silitteli hiuksiani ja kehui kuinka hieno hänen kantanarttunsa onkaan. Hän oli ennakkoon kertonut juttelevansa minulle roolin mukaan, ja toivonut etten säikkyisi hänen puheitaan. Mies kertoili kuinka aikoisi käyttää kiimaista laatunarttuaan jalostukseen. Kuinka hän antaisi kaikkien ystäviensä nauttia narttunsa tiukasta pillusta. Puheet olivat kieltämättä erittäin kiihoittavia, ja mies veti roolinsa erinomaisesti. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin heittäytyä leikkiin mukaan.
Mies oli kuvaillut ennakkoon, että haluaisi katsella minun konttaavan edessään. Mies komensikin minut pian lattialle kontalleen, ja käski minut konttaamaan keittiöön. Hän halusi minun nousevan ruokapöydälle kontilleen, että hän saisi tarkastella minua sopivalta korkuudelta. Konttaus tuntui todella epämukavalta. Hävettikin. Mies seurasi minua perässäni pitäen koko ajan talutushihnaa kireällä. Nousin ruokapöydälle kontilleni. Mies hyväili selkääni ja silitteli pekaroitani. Rentouduin hiukan ja epämukavuus vaihtui kutkuttavaan jännitykseen. Vaikka tiesinkin mitä tulemaan piti, jännitin hurjasti. Mies huomasi kyllä epävarmuuteni, ja uskon hänen nauttineen siitä. Mies oli kertonut haluavansa käyttää minuun leluja ja olinkin tuonut pöydälle valmiiksi muutaman sauvan, liukuvoidetta ja kumeja. Mies liukastutti pienemmän sauvan ja peppuni, käynnisti sauvan, ja työnsi sen hitaasti peppuuni. Mies oli kertonut aikovansa katsella minua rauhassa. Mies otti tuoli ja asettautui muutaman metrin päähän istuskelemaan ja katselemaan, kun olin häpeissäni kontallani ruokapöydällä, suriseva sauva pepustani sojottaen. Mies oli kertonut haluavansa minun kertovan kuinka kiimainen pikkunarttu olinkaan, ja kuinka olin odottanut häntä jo pitkään. Tuntui kyllä haastavalta haastella tuntemattomalle miehelle tuhmia. Ajoittain oli kyllä epämukavaa, mutta toisaalta tilanne oli uskomattoman kiihottava.
Aikansa katseltuaan minua, mies tuli taakseni, veti sauvan hitaasti pepustani ja kehui kuinka hienosti olin jaksanut. Mies oli kysynyt minulta ennakkoon lupaa piiskaukseen, en suostunut. Mutta kevyeen läpsimiseen annoin luvan. Mies seisoi takanani ja läimäytteli pakaroitani, ehkä hieman liian kovakouraisesti. Olin kuitenkin märkä, valuin kiimassani. Mies jatkoi vartaloni tutkailua hitaalla tempolla. Hän pyöritteli rintojani käsissään, ja kävi välillä tarkastamassa jalkovälini kosteustilanteen.
Tutkittuaan minua aikansa mies kysyi haluaisiko hänen oma pikkunarttunsa kyrpää. Karsastin hieman hänen karskia puhetapaansa. Toisaalta se ei myöskään sopinut yhtään hänen ulkoiseen olemukseensa. Vastasin kuitenkin myöntävästi. Mies nykäisi minut alas pöydältä. Taivutti ylävartaloni pöydän päälle. Avasi housunsa, laittoi kumin jäykistyneen vehkeensä päälle. Ja pani minua kovaa takaapäin. Vaikka olinkin kiimassa ja olisin myös halunnut itse laueta, olin toisaalta tyytyväinen, että mies laukesi nopeasti, veti housut jalkaansa, riisui kaulapantani, maksoi, puki päälleen, kiitti ja poistui. Myöhemmin sain häneltä sähköpostiini viestin, että hän oli erittäin tyytyväinen tapaamiseemme, oli erityisen otettu heittäytymisestäni, ja halusi ehdottomasti tavata uudelleen. Harkitsen.
ei otsikkoa
Saan sähköpostiini useita kyselyitä päivässä, että missä ja kuinka minua voisi tavata.
En myy itseäni blogini kautta. En halua, että asikkaani lukevat blogiani.
En myy itseäni blogini kautta. En halua, että asikkaani lukevat blogiani.
perjantai 11. maaliskuuta 2011
Nro. 13
Ensimmäistä kertaa narttuna. Oli todella kiihoittava kokemus. Tätä aijon kokeilla uudestaa, vaikka jonkun tutun pojan kanssa.
4-kymppinen, erittäin kiltin näköinen, silmälasipäinen, tavallinen perheenisä. Pertti Perusinsinöörit taitavatkin olla niitä kinkyimpiä.
torstai 10. maaliskuuta 2011
seksi
Pohdiskelin eilen omaa seksuaalisuuttani ja suhtautumistani seksiin. Olen aina nauttinut seksistä, mutta se ei ole ollut minulle kovinkaan tärkeä, tai iso osa elämääni. En ole vielä edes varma olenko löytänyt omaa seksuaalisuuttani, jos sitä nyt edes voi löytää.
Olen aina suhtautunut seksiin aika vapaamielisesti. Nuorena sinkkuillessani minulla oli monia seksikumppaneita samaan aikaan, enkä koskaan kokenut asiaa mitenkään ongelmalliseksi. Seksi oli tuolloin aika kliinistä suorittamista, nautinnon metsästystä. Nautin paljon seksistä, mutta en koe sitä mitenkään erityisen syvälliseksi. En ole koskaan ymmärtänyt kehoituksia "pihtaamisesta" ensitreffeillä. Jos kahden aikuisen ihmisen välillä on kemiaa, ja tekee toista mieli niin miksi olisi väärin harrastaa seksiä? En ole koskaan ymmärtänyt myöskään, miksi nainen antaa ja mies saa... Mielestäni kaikki on vastuussa omasta nautinnostaa. Pitää uskaltaa kertoa ja vaatia. Pitää uskaltaa olla itsekäs, mutta samalla muistaa, että homma toimii molempiin suuntiin. Kaikki voivat oppia olemaan virtuooseja sängyssä, jos kumppani vaivautuu opettamaan.
Parisuhteessa, rakkaan ihmisen kanssa seksi on luonnollisesti täysin eri asia, kun satunnaisen kumppanin, tai kumppanin kenen kanssa tunteet eivät ole pelissä. Rakkaan ihmisen kanssa seksi on paljon muutakin kuin kliimaksin tavoittelemista. Kliimaksi on itselleni usein jopa toissijainen asia. Olen saanut nyt huoraamiseni aikana vertailla erilaisia seksuaalisia kokemuksia. Kokemuksia ventovieraan kanssa ja kokemuksia rakkaan ihmisen kanssa.
Olen siis tapaillut erästä aivan ihastuttavaa poikaa muutaman kuukauden, säännöllisen epäsäännöllisesti. Poika on minulle täysin väärä henkilö, ja olemme täysin toistemme vastakohtia. Siksi olemmekin sopineet olevamme vain ja ainoastaa ystäviä. Ystäviä, ketkä välittävät toisistaan suuresti. Ystäviä, ketkä harrastavat seksiä silloin kuin siltä tuntuu. Poika on huono sängyssä. Tai oli. Ensimmäisen kerran kun harrastimme seksiä olin todella pettynyt. Suhteen syventyessä seksin huonous/hyvyys ei ollut enää minulle niin merkityksellinen asia. Toki poika on hurjasti kehittynyt, mutta seksi hänen kanssa ei vieläkään vastaa käsitystäni hyvästä seksistä. Syyksi tähän olemme todenneet pojan ujouden ja estoisuuden. Hänelle on vaikeaa puhua seksistä, eikä hän ole ollut erityisen innostunut kertomaan omista toiveistaa, tai fantasioistaan. Olen jättänyt asian sikseen, koska suhteemme ei tule tästä etenemään. Silti nautin seksistä hänen kanssaan suunnattomasti. Saan valtavaa tyydytystä läheisyydestä ja hellyydestä tämän minulle rakkaan pojan kanssa.
Mutta sitten niistä tuntemattomista, eli asiakkaistani. Toisaalta minulle on aivan sama minkälainen asiakkaani on sängyssä, kyse ei silloin ole minusta. Mutta kuitenkin muutamien asiakkaiden kanssa on seksi ollu erittäin hyvää. Yhden kanssa valtavan hyvää. Munamies. Munamies ei ollut ulkoiselta olemukseltaan mielestäni lainkaan viehättävä. Munamiehen jutut eivät olleet erityisen hauskoja. Eikä munamies häikäissyt minua sharmantilla käytöksellään. Mutta munamies oli loistava sängyssä. Todella hyvä antamaan suuseksiä, todella hyvä sormettamaan, todella hyvä myöskin itse aktissa. Kaikinpuolin täydellinen. Hämmästyin todella kuinka pystyinkin rentoutumaan munamiehen seurassa niin täysin. Antautumaan nautintoon.
Tämän postauksen pointti taisi hävitä jo ensimmäisessä kappaleessa, mutta siis yrityksenäni oli sanoa, että olen oppinut ainakin itse omaavani monenlaisia seksuaalisia puolia. Olen aina osannut erotella pelkän seksin ja seksin, jossa on tunteita mukana (voisin käyttää sanaparia seksi-rakastelu, mutta rakastelu kuulostaa niin kliseiseltä). Enkä ainakaan vielä tunne luovuttavani osaa itsestäni asiakkailleni, vaikka heille seksiä tarjoankin. Vaikka nautinkin, vaikka saankin orgasmeja.
Nro. 12
Kukkapuska-suutelijamies tuli toiselle kierrokselle. Tuli taas kukkien kanssa, aika söpöö.
Oli paljon helpompi olla toista kertaa saman kanssa. Eikä aamukaan tuntunut yhtään pahalle, vaikka meinasin nukkua pommii pitkäksi venyneen illan takia. Tuli kiire saada baarista raahaamani opiskelukaveri luikkimaan kotiinsa.
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Nro. 11
Toinen asiakas uudesta numerosta.
Ihan hauska tapaus. Noin 30-vuotias, ensin vähän ujon oloinen mies, mutta kun pääsi vauhtiin niin meno oli välillä jopa villiä. Oli myös mukava huomata, että mies selvästi halusi miellyttää minua.
Kaksi asiakasta päivässä on kyllä ihan maksimi. Vähän tyhjä olo.
Nro. 10
Ensimmäinen kerta kun meinasin tosissani peruuttaa koko keikan asiakkaan nähtyäni. Mies oli lyhyt, pönäkkä ja punakka, n. 50-vuotias. Täysin harmittoman oloinen, mutta ei vastannut yhtään äänen perusteella saamaani mielikuvaa.
Onneksi mies oli lempeä ja kiltti. Tavallista seksiä. Ensimmäinen laukeaminen suihinotossa ja pienen huilin jälkeen toinen yhdynnässä. Loppuaika juteltiin :)
kehitystä
Kävin vihdoin hakemassa prepaid-liittymän. Tapaamisten sopimiset on paljon nopeampi ja vaivattomampi hoitaa puhelimitse. Huomasin sen heti, kun olin päivittänyt ilmoitukseeni numeron. Kahden minuutin kuluttua puhelimeni soi. Uskomatonta. Kysyntä on siis aivan valtavaa.
Jännitti vastata puhelimeen, mutta soittaja oli ystävällinen ja asiallinen. Sovimme tapaamisen tälle iltapäivälle. Toistan itseäni, koska olen niin hämmästynyt: nopeaa ja vaivatonta! Suljin puhelimen heti ensimmäisen soiton jälkeen. Ehkä avaan sen myöhemmin illalla, ihan mielenkiinnosta.
tiistai 8. maaliskuuta 2011
dataa
Kurkatkaa 'kimpassa'- postauksen kommenteista kylmät faktat Chicagon alueen prostituutiosta. Kiitos Anonyymi :)
kassalla
Istuin tänään 9 tuntia kassalla. Kassa-apinan hommat ovat tulleet minulle tutuksi jo lukioajoilta alkaen. Kirjavaan työuraani sisältyy myös sekalainen joukko muitakin erilaisia asiakaspalvelutöitä. Pidän asiakaspalvelusta, mutta en pidä robottimaisesta toiminnasta kassana. Rakastan ihmisten kohtaamista, mutta inhoan likakaivona olemista. Olen henkeen ja vereen asiakaspalvelija, hyvä siinä, ja joskus jopa ylpeä siitä.
Tänään tunsin itseni kuitenkin idiootiksi tokottaessani kassalla, ketjun huonosti istuva uniformu päälläni. Robottimaiset 'heit', 'kiitokset', 'olehyvät' ja 'mukavat päivänjatkot' tuntuivat harvinaisen puuduttavilta. Ja yhdeksän tuntia! Olen toimeentullakseni jatkanut kassahommia, kyllästymisestä huolimatta. Tänään minun olisi pitänyt ilmoittaa työnantajalleni kesän suunnitelmista. Aijonko tehdä kesällä täydet tunnit. En osannut vielä päättää. Jos päätän jatkaa huoraamistani vielä kesän yli niin minun ei tarvitsisi tehä kassahommia lainkaan. Onko helppo raha sokaissut arvostelukykyni? Olisiko järkevää kuitenkin yrittää pysyä edes jollakin lailla ns. "normaalissa arjessa" kiinni? Tuntuu turhalta tuhlata n. kahdeksan tuntia päivästä kassalla istumiseen, kun voisin saada moninkertaisen ansion tunnissa.
Kassahommat ovat tietysti kunniallisia töitä. Toisaalta kunniallisuudella ei ole minulle mitää merkitystä. Kassalla tunnen antavani itseni liian halvalla. Palkka on huono ja joudun sietämään epäkohteliaita asiakkaita, ketkä eivät kunnioita työpanostani. Hymyilen, vaikka minulle tiuskitaan. Pyydän anteeksi, vaikka asiakas olisi tehnyt virheen. Mielistellen ja nöyristellen palvelen kaikki asiakkaat, myös ne ilkeimmät...
maanantai 7. maaliskuuta 2011
kimpassa
Olen usein haaveillut harrastavani seksiä useamman miehen kanssa samaan aikaan. Koskaan haavettani en ole uskaltanut toteuttaa, eikä tilaisuuksiakaan oikeastaan ole ollut kuin muutama. Nyt olen saanut useita pyyntöjä liittyä kimppaan, tosin maksusta. Houkuttelevia tarjouksia.
Kolme eri miesporukkaa ja yksi pariskunta ovat kysyneet minua maksusta kimppaan. Pariskunnan tarjouksen tyrmäsin heti, koska pariskunnan toinen osapuoli oli nainen. Minulla ei ole mitään naisen kanssa olemista vastaan, mutta en usko osaavani toteuttaa tämän pariskunnan fantasiaa. Miesten ehdotuksia taas olen jäänyt harkitsemaan. Miehet ovat kaikki olleet kaveruksia, ja kaksi kolmesta tarjouksesta liittyi viikonloppureissuun. Mökki -tai hotelliviikonloppuun.
Suurin huoleni tarjouksen vastaanottamisessa on turvallisuuskysymys. Uskaltaisinko lähteä esimerkiksi syrjäiselle mökille tuntemattomien miesten kanssa? Kuulostaa lähes itsetuhoiselta. Varsinkin, koska en voisi kertoa kenellekkään läheiselleni missä viikonlopun vietän, tai kenelta menemisistäni voi kysellä, jos minua ei kuulu kotia. Olisin täysin tuntemattomien miesten armoilla, kieltämättä painajaismainen ajatus.
Toisaalta minua huolettaa myös se, jos en pidäkkään kokemuksesta. Jos miehet ovatkin vastenmielisiä. Jos haluankin lähteä kesken viikonlopun kotia. Epämiellyttävistä asiakkaista on helppo päästä eroon tunnin keikalla, mutta entä, jos onkin lupautunut viettämään koko viikonlopun heidän kanssaan..
Taidan jättää kimppatarjoukset vielä hautumaan.
Nro. 9
En tykkää aamuhommista. Yritän välttää asiakkaiden tapaamista aamuisin. Sytyn kyllä helpoiten aamulla, mutta olen aamulla myös henkisesti herkimmilläni.
Hyvin tavallisen oloinen n. 30-vuotias mies. Hyvin tavallista seksiä. Olin tyytyväinen, koska en olisi jaksanut mitään erikoista.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Nro. 8
Harmittoman oloinen n. 35-vuotias pitkätukkarokkari.
Jopa ärsyttävän kiinnostunut pepusta. Jatkuvaa ronklausta pillun ja pepun välillä. Jouduin huomauttamaan, että keskittyisi yhteen reikään kerrallaan, en halua turhia tulehduksia.
Huumorintajutonkin. Tätä en ehkä ota uudelleen.
lauantai 5. maaliskuuta 2011
valmiina
Anonyymi pyysi minua kertomaan, kuinka valmistaudun asiakastapaamiseen. Jouduin itsekkin miettiä, onko minulla jotain rutiineja.
Varsinaisia rutiineja minulla ei ole, mutta jokaiseen tapaamiseen olen valmistautunut käymällä suihkussa, harjaamalla tukan ja laittamalla ripsaria :D Ihan kuin oisin lähdössä kassalle töihin, ei kummempaa. Tottakai varmistan aina, että sääreni, kainaloni ja alapääni ovat siistit. Ja teen nopean suolihuuhtelun, jos mies on kertonut haluavansa myös peppuseksiä. Rasvaan itseni ihoa pehmentävällä voiteella ja harjaan hampaat. Valitsen päälleni helposti riisuttavat vaatteet, yleensä farkut ja joku neule. Alle siistit ja söpöt rintsikat ja pikkuiset stringit. Kondomit ja lelut yöpöydälle, himmeä valaistus. Siinä kaikki.
Kahden ensimmäisen asiakkaan kohdalla minua jännitti aivan hurjasti ja jouduin valmistautuasseni hokemaan itselleni "rauhotu, rauhotu, rauhotu". Jännitys ei tietenkään sillä helpottanut, mutta ainakin estin itseäni menemään enemmän paniikkiin ja perääntymästä.
Asiakkaan lähdettyä käyn aina pikaisesti pesulla, kerään roskat makkarista ja heitän päällimmäisen peiton lakanan pyykkiin. Aika hohdotonta..
Nro. 7
Ihan miellyttävän ja mukavan oloinen, noin 50-vuotias naimisissa oleva mies. Itselläni ei vaan ollut yhtään fiilistä. Meinasin tehdä miehelle oharit, en kuitenkaan hennonut olla niin ilkeä.
Mies halusi viettää melkein koko tunnin 69-asennossa. Kävi aika tylsäksi, mies kun ei ollut kovin taitava nuolemaan. Tuijottelin miehen epäsiistejä ja karvaisia varpaita, kun imin hänen (selvästi viagran kovettamaa) kaluaan ja meinasin ehdottaa pedikyyriä.
Onneksi tunnin mittainen playlist soi taustalla. Tosin, nyt ensimmäistä kertaa tunti tuntui liian pitkältä ajalta. Pitäisiköhän siirtyä puolituntiseen..
perjantai 4. maaliskuuta 2011
vakkareita
Haluan vakkareita. Vakkarit on turvallisia. Vakkareiden kanssa ei tarvitse jännittää. Vakkareiden kanssa on helpompaa. Ja vakkareita tuntuu olevan aika helppo saada. Tähän mennessä kaikki asiakkaani ovat ottaneet minuun uudemman kerran yhteyttä, kiittäneet edellisestä ja tiedustelleet mahdollisuutta uuteen tapaamiseen. Kaikille olen toki vastannut myöntävästi, vaikka en vielä ketään olekkaan ennättänyt uudelleen tavata.
Vakkareissa vaan on yksi ongelma - jotkut ovat liian ihania. Nro. 4 on tällainen. Huomasin sähkön välillämme heti, kun olimme saaneet hommat hoidettua, ja makoilimme sängylläni jutellen ja naureskellen. Tunne ei ollut yksipuolinen. Poika on nyt tasaisin väliajoin viestitellyt ja kysellyt kuulumisia ja muita arkisia asioita, kertoillut itsestään ja omasta tilanteestaan. Odotan hurjasti tapaavani pojan uudelleen. Kuinka tyhmää ja naiivia. Mietin hetken, pitäisikö minun katkaista yhteys tähän poikaa vielä kun mitään ei ole tapahtunut... Toisaalta, ajatus kivasta seksistä mukavan ja ihanan pojan kanssa, jonka kanssa vielä synkkaa muutenkin, ei ole ollenkaan paha. Välillä tienatut setelit tuntuvat tulevan liian helposti. Ihanan pojan kanssa ne tulevat suorastaan rikollisen helposti.
kotona
Kun muutamia viikkoja (vai onko siitä peräti jo kuukausi) sitten aloittelin huoraamista, ei minulla ollut suunnitelmissa kutsua asiakkaita kotiini. En muista oliko minulla silloin suunnitelmissa juuri mitään. Kaikki kävi niin nopeasti. Laitettuani ensimmäisen ilmoituksen seuranhakupalstalle ja saatuani yllättävän paljon vastauksia, homma vaan alkoi rullata. Vaikka olin pyöritellyt asiaa mielessäni jo pidemmän aikaa, olin miettinyt käytännönjuttuja aivan liian vähän. Olin keskittynyt suurimmaksi osaksi vain henkiseen puolee ja siihen, mitä seurauksia huoraamisesta voisi mielenterveydelleni olla.
Valikoituani kymmenien vastauksien joukosta mielestäni turvallisimman ja mukavimman kuuloisen miehen, kutsuin hetken mielijohteesta hänet luokseni. Tarkoituksenani ei ollut jatkaa samalla linjalla. Kuitenkin yllätyin, kuinka helppoa olikaan päästää tuo tuntematon mies kotiini. Makuuhuoneeseeni.
Vaihtoehtona minulla olisi mennä itse miesten luokse, tai tavata heitä hotellissa. Miesten luokse meneminen ei tule kyseeseen, koska en halua tavata sinkkuja. Ja kuka varattu mies kutsuisi huoran kotiinsa vaimon ollessa reissussa tai töissä? Noh, ehkä näitäkin löytyy.. Hotelli olisi aika turvallinen vaihtoehto, mutta Jyväskylä on pieni kaupunki ja nuori kaunis nainen vanhempien herrasmiesten seurassa herättäisi ennen pitkää vääränlaista huomiota. En missään nimessä halua leimautua hotellihenkilökunnan silmissä ilolinnuksi, enkä tiedä kuinka hotelleissa asiaan suhtaudutaan.
Oma koti tuntuu turvalliselta. Helpolta. On mukava kun ei tarvitse lähteä etsimään vierasta osoitetta. Mennä vieraan miehen kotiin tietämättä yhtään mitä odottaa. Eniten miesten kutsumisessa kotiini minua huolestuttaa henkilöllisyyteni paljastuminen. Miehet tietävät nyt missä asun. Kuka olen. Nimen ja numeronkin saa osoitteen perusteella aika helposti selville. Siksi joudunkin huolellisesti valikoimaan asiakkaani. Joudun myös pelkäämään aina kun ovikelloni soi yllättäen. Odotan kauhulla sitä päivää, kun ihmistuntemukseni pettää ja saan häirikön ovelleni.
torstai 3. maaliskuuta 2011
Punainen mekko ja minä
Olen pitänyt muutaman päivän vapaata, nauttinut mahtavista ulkoilukeleistä ja lukenut paljon. Luin mm. Elina Tiilikan esikoisromaanin Punainen mekko. Punainen mekko on omakohtaisiin kokemuksiin perustuva kuvaus prostituoidun työstä. Luin kirjan erittäin ristiriitaisin tuntein. Mielenkiintoinen kyllä, mutta esittää taas tämän ammatinharjoittajan uhrina.
Noora on köyhä. Kouluttamaton. Vähintäänkin lievästi masentunut. Epätasapainoinen. Laiska. Nuorisorikollinen. Hänellä ei ole ystäviä. Suhde äitiin monimutkainen. Epäonnistunut. Uhri. Kaikki loistavia syitä ajautua myymään itseään. Entä jos ei olekkaan mitään näistä? Jos ei ole köyhä, on hyvässä koulutuksessa, ei ole vähääkään masentuvaa tyyppiä, on tasapainoinen, ei omista rikosrekisteriä, on ystäviensä keskuudessa suosittua seuraa, suhteet vanhempii kunnossa ja lämpimät, ei ole epäonnistunut, eikä uhri. Olisin halunnut samaistua Nooraan, mutta Noora ja Nooran tilanne on täysin erilainen kuin omani.
Noora inhoaa asiakkaitaan. Noora halveksii heitä. Hän ei halua antaa itsestään heille mitään. Yleensä hän ei kiihotu asiakkaan seurassa. Hän on tyly ja luotaantyöntävä. Minä olen tähän mennessä pitänyt kaikista asiakkaistani, ainakin jollain tasolla. Joistakin jopa huolestuttavan paljon. Suhtaudun asiakkaisiini kuten asiakaspalvelijan kuuluukin, rennosti, mutta ystävällisesti. Olen töissä. Olen asiakaspalvelija. Bonuksena toistaiseksi ainakin olen nauttinut työstäni.
Jotain samaa meissä kuitenkin on. Noorallakin on tarve kertoa valinnoistaan jollekkin. Saada vastaus, saada vastakaikua. Itse en ikinä tule kertomaan puuhistani läheisilleni, kuten Noora teki, mutta kirjoitan tätä blogia ikään kuin synninpäästönäni :)
tiistai 1. maaliskuuta 2011
tunti
Olen tähän mennessä tehnyt vain tunnin keikkaa. Tunti on yllättävän lyhyt aika. Vain yhden asiakkaan kanssa tunti on tuntunut ikuisuudelta.. silloin muistan olleeni kontilla sängylläni ja katselevani vastapäisen talon katolla hyppiviä variksia. Uppouduin niihin täysin. Muiden asiakkaisen kanssa tunti on mennyt todella nopeasti.
Suurin osa miehistä haluaa mennä suoraan asiaan, ilman sen suurempia rupatteluja. Suora toiminta sopii minulle mainiosti, koska tilanne on yleensä (molemmille) äärimmäisen jännittävä, eikä fiksusta juttelusta meinaa tulla mitään.
Ohjaan miehet suoraan siis makuuhuoneeseeni. Valaistuksen olen laittanut mukavan pehmeäksi, ei kuitenkaan pimeäksi. Kondomit ja lelut olen nostanut valmiiksi yöpöydälle. Minulla on ollut tapana riisua päällysvaatteet itse, alusvaatteet olen jättänyt miesten riisuttaviksi. En ole hankkinut mitään erityisen seksikkäitä alusvaatteita, en halua antaa missään vaiheessa kuvaa, että olen ammattilainen. Olen aivan tavallinen naapurintyttö ja sellaisena itseäni myös haluan markkinoida.
Minulla ei ole makuuhuoneessa kelloa. Pitäisi hankkia. On hieman noloa vilkuilla tasaisin väliajoin rannekelloa. Mielessä on käynyt laittaa keittiön munakello soimaan tunnin päästä, tai ajastaa puhelimen herätys muistuttamaan tunnin vierähtämisestä. Jotenkin koen nämäkin vähän noloiksi.. Hyviä ideoita ajanhallintaan?
Vaikka en olekkaan ajasta turhantarkka niin, jos mies juuri ennen ajan loppumista lämmittelee itseään vielä uuteen kierrokseen, olen joutunut kehoittamaan kiskomaan boksereita jo kiireen vilkkaa jalkaan :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)